Standardit ja määräykset 

Seisova vesi katoilla - Norjan rakennusmääräysten tulkitseminen

Tekniset määräykset (TEK), kohta 8.37:

"Katon kallistuksen on oltava sellainen, että sade ja lumen sulamisvedet valuvat pois."

Ohjeet liittyen teknisiin määräyksiin (REN), kohta 8.37:

"Katto on suunniteltava siten, että sade ja lumen sulamisvedet eivät pääse imeytymään kattorakenteisiin. Kallistuksen tulee olla riittävä estämään veden kertyminen lammikoiksi katolle. Vesi on johdettava pois rakennuksen rakenteista vesikourujen ja syöksytorvien avulla."

Tulkintamme yllä olevasta on, ettei katolle saisi kertyä suuria määriä vettä, vaan se on johdettava pois. Kuitenkin, jos tasakatolle jää pieniä 2-3 cm syvyisiä vesilammikoita, tätä ei tule pitää TEK:n ja REN:n vastaisena tilanteena. Yleinen käytäntö siitä, mitä on mahdollista saavuttaa nykyisillä materiaali- ja rakennetoleransseilla, on riittävän hyvä.

Lammikot voivat olla suurempia painotetuilla tasakatoilla, jotka on peitetty sora- tai turvekerroksella. Jos sade on jatkunut pitkään, saattaa muodostua 6-8 cm syvyisiä vesilammikoita. Yleinen käytäntö osoittaa, että tämäkin on hyväksyttävää eikä siten TEK:n ja REN:n vastaista.

Protan-katemateriaalien CE-merkintä

Protanin kate- ja vedeneristysmateriaalit ovat nyt CE-merkittyjä seuraavan eurooppalaisen tuotestandardin mukaisesti:

NS-EN 13956 Taipuisat vedeneristysmateriaalit - muoviset ja kumiset katemateriaalit vesikattoihin - määritelmät ja ominaisuudet.

Kate- ja vedeneristysmateriaalien CE-merkintä on nyt markkinoinnin edellytys koko ETA-alueella. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tarkoituksena on varmistaa, että tuotteiden ominaisuudet on riittävästi dokumentoitu suhteessa vaatimuksiin, jotka koskevat tuotteen tulevaa käyttökohdetta (rakennusta). Merkintä on suunniteltu myös vähentämään teknisiä kaupan esteitä.

Tuotestandardissa kate- ja vedeneristysmateriaalimme dokumentoidaan useiden testimenetelmien perusteella (ks. alla). Näistä testimenetelmistä on nyt tullut, tai niistä on tulossa, kansallisia menettelytapoja. Siten niitä käytetään myös Norjan rakennustekniikan tutkimuslaitoksen (NBI) teknisten hyväksyntöjen pohjana.

* EN 495-5 Taipuisuuden määrittäminen matalassa lämpötilassa.
* EN 1107-2 Mittojen pysyvyyden määrittäminen.
* EN 1297:2004 Menetelmä keinotekoiseen vanhentamiseen pitkäaikaisessa altistuksessa UV-säteilyn, korotetun lämpötilan ja veden yhdistelmälle.
* prEN 1548 Menetelmä bitumille altistamiseen.
* EN 1844 Otsoninkestävyyden määrittäminen.
* EN 1847 Menetelmät altistamiseen nestemäisille kemikaaleille, mukaan lukien vedelle.
* EN 1848-2 Pituuden, leveyden, suoruuden ja tasaisuuden määrittäminen.
* EN 1849-2 Paksuuden ja neliömassan määrittäminen.
* EN 1850-2 Näkyvien vaurioiden määrittäminen.
* EN 1928 Vesitiiviyden määrittäminen.
* EN 1931 Vesihöyryn kulkeutumisominaisuuksien määrittäminen.
* EN 12310-2 Repäisylujuuden määrittäminen.
* EN 12311-2 Lujuusominaisuuksien määrittäminen.
* EN 12316-2 Saumojen kuorimislujuuden määrittäminen.
* NS-EN 12317-2 Saumojen leikkauslujuuden määrittäminen.
* NS-EN 12691 Iskunkestävyyden määrittäminen.
* NS-EN 12730 Staattisen kuormituksen kestävyyden määrittäminen.
* NS-EN 13416 Näytteenottosäännöt.
* NS-EN 13501-1 Luokittelu palotestien reaktiotulosten perusteella.
* EN 13501-5 Luokittelu katon ulkoisen tulelle altistamisen testitulosten perusteella.
* NS-EN 13583 Rakeidenkestävyyden määrittäminen.
* prEN 13948 Juurien tunkeutumiskestävyyden määrittämien.
* EN ISO 11925-2 Rakennustuotteiden syttyvyys suorassa kosketuksessa liekkiin